Satama ja lähiympäristö


Ensimmäinen viikko talvikodissamme on mennyt lähinnä uuteen elämänmuotoon eli maakrapuna elämiseen totuttelun ja lähiympäristöön tutustumisen merkeissä.
"Kotimajakka"

Olemme varsin tyytyväisiä satamavalintaamme. Laituripaikkamme on erittäin suojainen, maininki ei mitenkään pääse vellomaan satama-altaassa. Vuoroveden liikkeistäkään ei ole haittaa kuten joissakin aiemmissa satamissa, joissa Neeti nitkui ja natkui (kumiköysistä huolimatta) edestakaisin veden noustessa ja laskiessa. Lisäksi maisema on kaunis: näköpiirissä majakka, linnantorni, palmuja normaalin satamamiljöön lisäksi. Sosiaalitilat ovat tilavat ja siistit ja lisäksi lähellä - lukuun ottamatta pyykkitupaa, joka on marinan konttorirakennuksessa noin kymmenen minuutin kävelymatkan päässä. Veneen huoltoon liittyviä yrityksiä on lukuisia. Ainoa puute on kunnollinen venetarvikeliike. Niissä asioissa joudumme matkustamaan Lissaboniin, jonne on noin puolen tunnin junamatka.

Itse satamassa on kaksi osaa. Satamakonttorin lähellä on paikat paikallisille veneille ja suurille vierasveneille ja muille vierasveneille on tämä toinen satama-allas, jossa on vieraspaikkoja kolmessa laiturissa. Veneitä tulee ja menee. Suuri osa on menossa joko ARC-kilpailuun tai muuten vain etelään tai Kanarialle päin. Eniten on englantilaisia, saksalaisia ja ranskalaisia. Pari norjalais- ja ruotsalaisvenettä olemme bonganneet ja yksi suomalainenkin on nähty. Emme ole vielä päässeet selville siitä, onko tänne jäämässä muita asumaan talveksi. Toivottavasti meille jää edes joku naapuriksi!

Olemme liikuskelleet kaupungilla muutaman kilometrin säteellä. Kadut ovat kapeita ja suuri osa kauniisti kivettyjä. Joillakin kaduilla on runsaasti matkamuisto- ym. myymälöitä, mutta ihan oikeita ihmisten asuttamia katuja on enemmän. Osa kaduista on kävelykatuja, joten liikkuminen on siltä osin helppoa. Toisaalta autoliikenne on vilkasta ja liikennevalot ovat todella epäsuotuisat jalankulkijoille. Vihreätä valoa saa odotella minuuttikaupalla ja vihreä valo kestää vain parikymmentä sekuntia.
Ravintoloita on kymmeniä ja kymmeniä, vieri vieressä. Olemme jonkin verran kurkistelleet ruokalistoja, mutta vielä emme ole selvinneet ”ulkoruokintaan” asti. Ruuanlaitto on niin mukavaa…


Mercado eli (katettu) tori on auki kaksi kertaa viikossa, keskiviikkoisin ja lauantaisin. Keskiviikkoisin siellä on vihannesten, hedelmien, kalan, lihan ja muiden tuoretuotteiden lisäksi vaatteita, keittiötavaroita ja kaikenlaista muuta sälää. Olemme asioineet siellä jo kaksi kertaa ja tarkoituksemme on hankkia kaikki tuoretuotteet sieltä. Hinnat ovat edulliset ja ostosten tekeminen siellä on elämys sinänsä verrattuna supermarketostoksiin.


Sataman lähellä on valtavan suuri hieno puisto. Siellä on ”linna”, jossa on museo. Kukkoja, kanoja ja riikinkukkoja tepastelee nurmikoilla ja kasvillisuus reunustaa kauniisti maastossa polveilevia käytäviä ja polkuja. Hieno lasten leikkipaikkakin löytyy.
Lähistöllä on myös kirkko, jossa jo pistäydyimmekin. Olen päättänyt käydä joskus uteliaisuuttani kuuntelemassa koko katolisen messun, koska se maailma on minulle aivan vieras.

Merimuseo puiston lähellä on erikoisen näköinen betonista valettu oranssinpunaiseksi maalattu rakennus. Museoreissuja olemme päättäneet säästellä sadepäivien varalle – luultavasti niitäkin vielä talven aikana saamme kokea.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti