Portimão / 6. - 18.1.2020

Merkittävin – ja harmillisin - tapahtuma sitten edellisen blogin on se, että loukkasin käteni. Olimme viime keskiviikkona päiväkävelyllä Praia da Rochan hiekkarannan lankkukäytävällä, kun kompastuin johonkin ponkottavaan lankkuun ja kaaduin. Kämmensyrjä kävi johonkin ja oli tosi kipeä. Sinnittelin sen kanssa seuraavaan päivään, mutta sitten piti lähteä etsimään lääkäriapua.



Kävimme marinan konttorissa kysymässä neuvoa ja hetken harkittuamme ajattelimme kääntyä julkisen terveydenhuollon puoleen. Ajoimme taksilla Portmãon sairaalaan – ja käännyimme saman tien ovelta takaisin. Valtavat jonot ja hässäkkä. Uudella taksilla ajoimme takaisin marinaan ja kysyimme yksityissairaalaa. Sinne (noin viiden kilometrin päähän Alvoriin) taas taksilla.

Jonoa oli sielläkin, mutta asia hoitui kuitenkin parissa tunnissa. Kädessä murtuma kämmensyrjässä pikkusormen juuressa ja käsi kolme viikkoa paketissa. Ei naurata ei. Ja nyt huomaan, että osittain kaksikätisenä kärsin melko tavalla vasemman käden paketista.

Taksimatkat eivät onneksi täällä ole kalliita, selvisimme noin neljälläkympillä neljästä ajosta. Sairaalareissun hinta olikin sitten suolaisempi, lähes 700 euroa. Luultavasti saan sen kuitenkin takaisin vakuutuksesta.

Lagosin rantakatu

Tuli käytyä päiväreissulla Lagosissa. Junamatkan hinnat eivät päätä huimanneet: Karin meno-paluu 2,10 € (ymmärsimme pyytää ikäalennusta) ja minun 4,20 €. Matka kesti parikymmentä minuuttia. Matkan varrella oli taas paljon appelsiiniviljelmiä. Rautatieasema on aivan Lagosin marinan (ja venetarvikeliikkeen) vieressä. Kaupungille pääsee ylittämällä joen ylittävän sillan, saman joka avataan marinaan tuleville ja sieltä lähteville purje- tai muille korkeammille veneille.

Lagos

Lagos

Lagosin vanha kaupunki tuntui aika suurelta. Kadut ovat hienossa kunnossa ja rakennuksissa täälläkin vieri vieressä ravintoloita, kahviloita ja jos jonkinlaisia kauppoja. Päivä oli aurinkoinen ja mieliksemme valtelimme pitkin kävelykatuja ja kujasia. Kauppahallinkin katsastimme: alakerrassa myydään kalaa ja muita mereneläviä, yläkerrassa vihanneksia ja hedelmiä. Muutama muukin myymälä yläkerrassa näytti olevan, mutta ne olivat kiinni.

Lagos

Halusimme nauttia auringonpaisteesta lounastaessamme, joten menimme yhteen marinan lukuisista kuppiloista syömään. Ei olisi kannattanut (tai valitsimme väärän ravintolan). Odottelimme hampurilaisiamme puoli tuntia (ravintolassa ei ollut ruuhkaa) ja ne olivat aivan mauttomat. No, ruokaa nyt kuitenkin.

Poikkesimme vielä pikku ostoksilla venetarvikeliikkeessä ja teimme muutaman pikkuostoksen. Tapasimme liikkeessä Zangran miehistön. Zangra oli juuri nostettu telakalle pohjan maalausta varten. Portimãon telakalla ei ollut vieläkään vapautunut paikkaa tai pukkeja.

Ihan mukava Lagosin-reissu meillä oli ja varmasti teemme sen toistekin.

Kävin maanantai-iltana Suomi-Algarveseuran naisten neulenurkan kokouksessa Marianon baarissa. Kahdeksantoista naista käsitöineen paikalla! Melkoinen puheenporina siellä kävi! Sain käsityökaupan osoitteen ja siellä olemmekin käyneet jo kahteen kertaan. Yhdet villasukat ehdin tehdä uusista langoista, mutta nyt, paketoidulla kädellä, neulominen ei suju millään. Virkkaaminen kyllä onnistuisi joten kuten. Pitäisi vain keksiä, mitä värkkäilisin.

Kävimme tilaamassa pienestä puutavaraliikkeestä puutavaraa lattialevyjen alla olevien tukipuiden vaihtoa varten. (Kari aikoo tehdä työn ensi syksynä, kun Neeti on nostettu telakalle.) Liikkeessä oli ikivanhaa Riikasta tuotua tuhtia, kauppiaan mukaan sata vuotta vanhaa jalopuulankkua (meille ei selvinnyt, mitä puulajia). Siitä meille sahattiin mittojen mukaan sopivia paloja. 110 €.

Kari kehitteli itselleen taas askaretta. Hän poisti salonkiin johtavilta rapuilta karhennetut matot ja on nyt hiomassa portaita. Niistä tulee hienot! Lakka on jo ostettu. Suunnittelimme, että jonain sopivana päivänä Kari lakkaa ne ja me lähdemme yhdeksi yöksi hotelliin. Lakka saa kuivua rauhassa ja haju haihtua.

Käydessämme Portimãon venetarvikeliikkeessä poikkesimme samalla Miken luona kysymässä pappakuomun tekemisen aikataulua. Menee helmikuuhun, mutta sentään hän kävi jo samana päivätä tekemässä mittauksia uusien tukikaarien valmistusta varten.

Päivänsankari kavereineen

Kari täytti vuosia ja sen kunniaksi kävimme ulkona syömässä. Itse syntymäpäivänä läksimme etsimään ruokapaikkaa, mutta mikään auki olevista ei meitä miellyttänyt. Palasimme Neetiin syömään. Seuraavana iltana onnisti paremmin ja nautimmekin oikein maistuvan ja viihtyisän ateriahetken rantaravintolassa. Palvelu oli taas kerran erinomaista!

Vesi nousee luolaan Praia da Rochalla

Päivät ovat kuluneet tuttua rataansa: pyörä- ja kävelylenkkejä, kauppareissuja, käsitöitä, sudokuja ja radion kuuntelua (hieno palvelu tuo YLE Areena!) Urheilua olemme tietenkin myös seuranneet ahkerasti.

Kun ei ole lunta, missä kieriä, niin kieritäänpä sitten hiekassa!

Eilispäivänä kävelyllä huomasimme, että Rochan lankkukäytävän kehnoimmat laudat oli käyty poistamassa ja laittamassa uudet tilalle. Oli jo aikakin, käytävä oli joissakin kohdissa vaarallisen huonossa kunnossa.

Sää on ollut enimmäkseen melko aurinkoista. Jossain vaiheessa yölämpötila kävi jopa kolmessa asteessa ja päviälämpötila ei tainnut kivuta 14 astetta korkeammaksi. Viime päivinä heti aamulla on jo saattanut olla 13 astetta, mutta päivälämpötilat ovat pysytelleet kuitenkin 15 - 18 asteessa. Muutamana päivänä tuli vettä melko reippaasti, mutta onneksi ei koko päivää.

Sumu nousee mereltä

Viime perjantaina iltapäivällä mereltä vyöryi uskomattoman paksu sumu. Näkyvyys aallonmurtajalla ja merellä oli lähes olematon. Praia jda Rochan ranta ja hotellit kallion päällä peittyivät lähes näkymättämiin. Illan tullen sumu hälveni.

Nyt on Espanjaan luvattu kovia tuulia ja sateita, jopa lunta jonnekin päin. Tutkimme sääennusteita, ja näyttää siltä, että kyseiset kelit jäävät Espanjan itärannikon puolelle ja me täällä saamme olla rauhassa.

Olimme suunnitelleet purjehduseissua Lagosiin, mutta käsi paketissa se jää nyt vielä tekemättä. Ehkäpä vuokraamme tulevalla viikolla auton ja lähdemme tutustumaan tarkemmin Algarveen.

Portimäo / 19.12.2019 - 6.1.2020

Onnellista vuotta 2020 (tiu-tiu!)

Loppiainen. Joulu on taas ohi. Toope ja Tonttu joutuvat taas kohta kömpimään piiloihinsa pitkäksi, pitkäksi aikaa.

Kovat tuulet, joista mainitsin edellisessä tekstissä, olivatkin sitten aika pahat pohjoisemmassa Portugalissa, Espanjassa ja Ranskassa. Jopa ihmishenkiä menetettiin. Meilläkin keliä riitti moneksi päiväksi, vettä tuli vähän väliä ja rankasti. Hiekkarannan luona tuuli heitti hienoa hiekkaa ja vaahtoa ilmaan. Kävelylenkiltä palattuamme vaatteemme olivat yltä päältä hienossa hiekassa ja ratisipa hiekka hampaissakin.

Vaikka marina on joen rannalla hyvän matkan päässä merestä, maininki pääs satama-altaisiin asti. Veneet, Neeti mukaan luettuna, rimpuilivast kiinnitysköysissään sinne tänne. Jouduimme kiristelemään omien käysiemme lisäksi vieressämme olevan moottoriveneen köysiä, kun sen perä alkoi hakata laituriin. Kauempana laiturilla henkilökunta kävi kiinnittämässä jonkun aisan köysillä kiinni laituriin ja korjailemassa muutamien veneiden kiinnitystä. lmeisestikään ei satamassamme kuitenkaan saatunut kummempia vahinkoja, mitä nyt sähkot olivat laiturissa poikki lukuisia kertoja. Satama-altaiden vesi oli aivan hiekansekaista ja ruskeata päiväkausia tämän Elsa-myrskyksi nimetyn myräkän jälkeen.

Joulu tuli ja meni, meillä hyvin pienin juhlamenoin. Porkkanalaatikkoa ja pienen pieni ”kinkku” (n. 800 gramman sianlihapala) muodostivat jouluateriamme rungon. Muuten tarjolla oli kaikkea tavanomaista. Toki Annan pipareita jälkiruoaksi.

Uudenvuoden aattona kävimme perinteisen nakit-ja-perunasalaatti – iltapalan jälkeen linnoituksen näköalapaikalla kuohuviinipullon kanssa katsomassa ilotulitusta. Väkeä oli paikalla paljon, mutta yllätykseksemme lapsiperheitä varsin vähän. Juhlaväki oli todella asiallisen rauhallista. Kännikaloja ei näkynyt, ja juhlajuomaakin oli vain osalla porukkaa mukana. Sopisi suomalaisten uudenvuodenjuhlijoiden käydä täällä ottamassa mallia asiallisesta juhlakäyttäytymisestä!

Koko illan ja yön aikana ammuttiin vain muutamia harvoja raketteja yleisen ilotulituksen lisäksi. Valitettavasti veneilijät toimivat epäasiallisesti, sillä puolenyön maissa ammuttiin marinasta päin ainakin viisi-kuusi hätärakettia!

Joulun ja uudenvuoden juhlapäivinä ja välipäivinä rannassa on ollut paljon tavanomaista vilkkaampaa. Parkkipaikat ovat olleet täynnä autoja ja kansaa valeltanut sekä marinassa, hiekkarannan lankkukäytävällä ja turistikadulla. Lapsiperheet ovat olleet ahkerasti liikkeellä. Myös hotelleissa on ollut aiempaa enemmän valoja ikkunoissa.

Hirsirakennusprojekti Praia da Rochan turistikadulla

Osin kansan liikkeellä oloon on varmaankin vaikuttanut myös suotuisat säät. Aurinko on paistanut lähes joka päivä, usein pilvettömältä taivaalta. Päivälämpötilat ovat kavunneet jopa pariinkymmeneen asteeseen.

Salongin patjastot ovat valmiit! Louis kävi hakemassa istuintyynyjä aina muutaman kerrallaan ja otti seuraavat mukaansa edellisiä palauttaessaan. Parilla enismmäisellä kerralla hän ei tuonut tyynyjä takaisin sovittuna aikana., vaan vasta seuraavana päivänä. ”Päivystämisestä” ja odottamisesta harmistuneina laitoimme molemmilla kerroilla Mikelle kohteliaan mutta tiukan viestin asiasta. Sen jälkeen saimme tyynyt suunnilleen sovittuna aikana. On meillä nyt niin mukavan näköinen salonki!

Turistitouhuja harrastimme sen verran, että etismme vanhan kaupungin kupeesta puiston, jossa oli hienoja Azulejo-penkkejä. Samaisessa puistossa oli myös suuria tauluja, joissa kerrottiin joulun vietostaeri maissa. Suomikin oli päässyt mukaan.

Eräänä päivänä näimme Lidlin parkkipaikalla kaksi suomalaista asuntoautoa, mutta ihmiset olivat ilmessti ostoksilla, joten emme valitettavasti päässeet juttusille.

Luontoasiaa: olemme ihmeissämme, kun täällä ei näy ollenkaan hyöteisiä! Mitenkäkän kasvit hoitavat pölytyksen? Tällä hetkellä tosin kukkivia kasveja on melko niukasti. Ehkäpä hyönteiset ilmaantuvat jostain sitten, kun kukkiakin alkaa ilmaantua ilmojen lämmetessä, (kapteenin huomautua) niin tai sitten yöllä, kun me olemme koisaamassa.

Tuttuja lintuja täällä näkyy: tietenkin lokkeja, mutta lisäksi kottaraisia, varpusia ja satama-altaassa kalástelee kaiken kukkuraksi yksi yksinäinen merimetso.

Pyörälenkkeilijän hengähdystauko. Lagos on selätetty.

Aika on kulunut Karin pyörälenkkien, minun ja yhteisten kävelylenkkien, normaalien arkiaskareiden ja urheilun seuraamisen merkeissä. Monena päivänä päiväohjelmamme on rytmittynyt hiihtokisojen ja nuorten MM-jääkiekon aikataulujen mukaan. Minä kaivelin taas kutimet esiin ja sain lähes valmiikis villatakin, jonka olin neulonut ja purkanut kokonaan jo yhteen kertaan. Nappeja pitäisi vielä jostain löytää. Pengoin esiin kätköistäni htätävara-villalankakerät ja pääsin taas sukkien kutomisen makuun.

Olemme etsineet lankoja useista tarvarataloista,. Ihan varta vasten olemme kävelleet niitä etsimään, Ei ole. Portimãon-alkupäivinä näin näyteikkunan läpi jossain kaupassa takaseinällä lankoja, mutta kyseistä kauppaa ei ole nyt sitten löytynyt mistään! Olimme alussa niin sekaisin kaupungin kaduilla, ettei meillä ole mitään havaintoja tämän kaupan sijainnista. Nyt jälkeenpäin ajatellen olisi tietysti pitänyt katsoa Google Mapsista sijainti ja ottaa näytöstä kuvaruutukopio. Seuraavalla kerralla sitten varmasti…

Praia da Rochan turistikadulla on Cannabis-kauppa! Googlettelin Portugalin kannabispolitiikasta ja mikäli oiken ymmärsin, käyttö ja hallussapito eivät ole kiellettyjä. Lääkkeeksi saa reseptilla myydä. Emme käyneet liikkeessä sisällä tutustumassa tarjontaan. Ihmettelemme vain.

Alkaneella viikolla ajattelimme tehdä junamatkan Lagosiin, Käymme tutustumassa venetarvikeliikkeen tarjontaan ja muutenkin kaupunkiin. Kävimme siellä vuonna 2016 viettämässä uutta vuotta Tuulan ja Jussin kanssa, mutta emme juurikaan ehtineet kierrellä kaupungilla. Tarkoituksemme on jossain välissä mennä sinne vielä veneellä muutamaksi päiväksi, jtoen käymme nyt marinassa tiedustelemassa, pitääkö laituripaikasta tehdä ennakkovaraus.

Muutoin tuleva ohjelmamme on vielä auki. Laitoimme Mikelle tiedustelun pappakuomun tekemisen aikataulusta ja siitä sitten taas riippuu tulevat tekemisemme. - Ja näyttävät nuo päivät kuluvan tosi nopeasti ilman mitään erityistä ohjelmaakin!

Toivotamme kaikille oikein hyvää alkanutta vuotta!

Kauniita puistokujasia Fortaleza de Santa Catarinan vieressä praia da Rochalla