Portimão / 6. - 18.1.2020

Merkittävin – ja harmillisin - tapahtuma sitten edellisen blogin on se, että loukkasin käteni. Olimme viime keskiviikkona päiväkävelyllä Praia da Rochan hiekkarannan lankkukäytävällä, kun kompastuin johonkin ponkottavaan lankkuun ja kaaduin. Kämmensyrjä kävi johonkin ja oli tosi kipeä. Sinnittelin sen kanssa seuraavaan päivään, mutta sitten piti lähteä etsimään lääkäriapua.



Kävimme marinan konttorissa kysymässä neuvoa ja hetken harkittuamme ajattelimme kääntyä julkisen terveydenhuollon puoleen. Ajoimme taksilla Portmãon sairaalaan – ja käännyimme saman tien ovelta takaisin. Valtavat jonot ja hässäkkä. Uudella taksilla ajoimme takaisin marinaan ja kysyimme yksityissairaalaa. Sinne (noin viiden kilometrin päähän Alvoriin) taas taksilla.

Jonoa oli sielläkin, mutta asia hoitui kuitenkin parissa tunnissa. Kädessä murtuma kämmensyrjässä pikkusormen juuressa ja käsi kolme viikkoa paketissa. Ei naurata ei. Ja nyt huomaan, että osittain kaksikätisenä kärsin melko tavalla vasemman käden paketista.

Taksimatkat eivät onneksi täällä ole kalliita, selvisimme noin neljälläkympillä neljästä ajosta. Sairaalareissun hinta olikin sitten suolaisempi, lähes 700 euroa. Luultavasti saan sen kuitenkin takaisin vakuutuksesta.

Lagosin rantakatu

Tuli käytyä päiväreissulla Lagosissa. Junamatkan hinnat eivät päätä huimanneet: Karin meno-paluu 2,10 € (ymmärsimme pyytää ikäalennusta) ja minun 4,20 €. Matka kesti parikymmentä minuuttia. Matkan varrella oli taas paljon appelsiiniviljelmiä. Rautatieasema on aivan Lagosin marinan (ja venetarvikeliikkeen) vieressä. Kaupungille pääsee ylittämällä joen ylittävän sillan, saman joka avataan marinaan tuleville ja sieltä lähteville purje- tai muille korkeammille veneille.

Lagos

Lagos

Lagosin vanha kaupunki tuntui aika suurelta. Kadut ovat hienossa kunnossa ja rakennuksissa täälläkin vieri vieressä ravintoloita, kahviloita ja jos jonkinlaisia kauppoja. Päivä oli aurinkoinen ja mieliksemme valtelimme pitkin kävelykatuja ja kujasia. Kauppahallinkin katsastimme: alakerrassa myydään kalaa ja muita mereneläviä, yläkerrassa vihanneksia ja hedelmiä. Muutama muukin myymälä yläkerrassa näytti olevan, mutta ne olivat kiinni.

Lagos

Halusimme nauttia auringonpaisteesta lounastaessamme, joten menimme yhteen marinan lukuisista kuppiloista syömään. Ei olisi kannattanut (tai valitsimme väärän ravintolan). Odottelimme hampurilaisiamme puoli tuntia (ravintolassa ei ollut ruuhkaa) ja ne olivat aivan mauttomat. No, ruokaa nyt kuitenkin.

Poikkesimme vielä pikku ostoksilla venetarvikeliikkeessä ja teimme muutaman pikkuostoksen. Tapasimme liikkeessä Zangran miehistön. Zangra oli juuri nostettu telakalle pohjan maalausta varten. Portimãon telakalla ei ollut vieläkään vapautunut paikkaa tai pukkeja.

Ihan mukava Lagosin-reissu meillä oli ja varmasti teemme sen toistekin.

Kävin maanantai-iltana Suomi-Algarveseuran naisten neulenurkan kokouksessa Marianon baarissa. Kahdeksantoista naista käsitöineen paikalla! Melkoinen puheenporina siellä kävi! Sain käsityökaupan osoitteen ja siellä olemmekin käyneet jo kahteen kertaan. Yhdet villasukat ehdin tehdä uusista langoista, mutta nyt, paketoidulla kädellä, neulominen ei suju millään. Virkkaaminen kyllä onnistuisi joten kuten. Pitäisi vain keksiä, mitä värkkäilisin.

Kävimme tilaamassa pienestä puutavaraliikkeestä puutavaraa lattialevyjen alla olevien tukipuiden vaihtoa varten. (Kari aikoo tehdä työn ensi syksynä, kun Neeti on nostettu telakalle.) Liikkeessä oli ikivanhaa Riikasta tuotua tuhtia, kauppiaan mukaan sata vuotta vanhaa jalopuulankkua (meille ei selvinnyt, mitä puulajia). Siitä meille sahattiin mittojen mukaan sopivia paloja. 110 €.

Kari kehitteli itselleen taas askaretta. Hän poisti salonkiin johtavilta rapuilta karhennetut matot ja on nyt hiomassa portaita. Niistä tulee hienot! Lakka on jo ostettu. Suunnittelimme, että jonain sopivana päivänä Kari lakkaa ne ja me lähdemme yhdeksi yöksi hotelliin. Lakka saa kuivua rauhassa ja haju haihtua.

Käydessämme Portimãon venetarvikeliikkeessä poikkesimme samalla Miken luona kysymässä pappakuomun tekemisen aikataulua. Menee helmikuuhun, mutta sentään hän kävi jo samana päivätä tekemässä mittauksia uusien tukikaarien valmistusta varten.

Päivänsankari kavereineen

Kari täytti vuosia ja sen kunniaksi kävimme ulkona syömässä. Itse syntymäpäivänä läksimme etsimään ruokapaikkaa, mutta mikään auki olevista ei meitä miellyttänyt. Palasimme Neetiin syömään. Seuraavana iltana onnisti paremmin ja nautimmekin oikein maistuvan ja viihtyisän ateriahetken rantaravintolassa. Palvelu oli taas kerran erinomaista!

Vesi nousee luolaan Praia da Rochalla

Päivät ovat kuluneet tuttua rataansa: pyörä- ja kävelylenkkejä, kauppareissuja, käsitöitä, sudokuja ja radion kuuntelua (hieno palvelu tuo YLE Areena!) Urheilua olemme tietenkin myös seuranneet ahkerasti.

Kun ei ole lunta, missä kieriä, niin kieritäänpä sitten hiekassa!

Eilispäivänä kävelyllä huomasimme, että Rochan lankkukäytävän kehnoimmat laudat oli käyty poistamassa ja laittamassa uudet tilalle. Oli jo aikakin, käytävä oli joissakin kohdissa vaarallisen huonossa kunnossa.

Sää on ollut enimmäkseen melko aurinkoista. Jossain vaiheessa yölämpötila kävi jopa kolmessa asteessa ja päviälämpötila ei tainnut kivuta 14 astetta korkeammaksi. Viime päivinä heti aamulla on jo saattanut olla 13 astetta, mutta päivälämpötilat ovat pysytelleet kuitenkin 15 - 18 asteessa. Muutamana päivänä tuli vettä melko reippaasti, mutta onneksi ei koko päivää.

Sumu nousee mereltä

Viime perjantaina iltapäivällä mereltä vyöryi uskomattoman paksu sumu. Näkyvyys aallonmurtajalla ja merellä oli lähes olematon. Praia jda Rochan ranta ja hotellit kallion päällä peittyivät lähes näkymättämiin. Illan tullen sumu hälveni.

Nyt on Espanjaan luvattu kovia tuulia ja sateita, jopa lunta jonnekin päin. Tutkimme sääennusteita, ja näyttää siltä, että kyseiset kelit jäävät Espanjan itärannikon puolelle ja me täällä saamme olla rauhassa.

Olimme suunnitelleet purjehduseissua Lagosiin, mutta käsi paketissa se jää nyt vielä tekemättä. Ehkäpä vuokraamme tulevalla viikolla auton ja lähdemme tutustumaan tarkemmin Algarveen.