Telakalla edelleen. Olemme joutuneet siirtämään
vesillelaskuaikaa jo kaksi kertaa. (Ensin tiistaiksi 6.3. ja sitten
toiveikkaasti perjantaiksi 9.3.. Saa nähdä.) Akselin hankinta ja sen
työstäminen ovat kestäneet ja kestäneet. Ensin akseli piti hankkia jostakin ja
sitten Kash Mir vei sen työstettäväksi. Sen jälkeen peräsin voidaan kasata
(osat ovat olleet leikattuina jo yli viikon!) Pitäisi olla valmis alkuviikosta.
Toivottavasti.
Aika kuluu hitaasti. Telakalla on myös kuuma. Alkuaikoina
oli vielä tuulta, joka vähän helpotti oloa, mutta viime päivinä on ollut melko
tyyntä ja telakka on kuin pätsi. Lisäksi täällä on pienen pieniä itikoita,
jotka pistävät/purevat ikävästi, joten joudumme yöllä pitämään luukkuja
pienellään hyttysverkoilla suojattuina. Sitä vähääkään tuulta ei pääse sisälle.
Huh. Hikistä.
Olemme tehneet monenlaisia pieniä huoltohommia, joita aina
riittää (tupakansytytintöpykkä vessaan, sprayhoodin ompelua, dingin pesu peräsinakselin
tiivisteiden uusiminen…).
Niitä tiivisteitä sitten etsittiinkin. Täällä Le Marinissa
venetarvikeliikkeissä niitä ei ollut. Saimme Fort de Francen lähellä olevan liikkeen
nimen (RAM). Ajattelimme ensin lähteä sinne bussilla, mutta meille kerrottiin,
ettei kannata yrittääkään. Jouduimme siis vuokraamaan auton.
 |
| Jalakulku moottoritien yli |
Google ei tuntenut kyseistä liikettä, joten jouduimme
lähtemään liikkeelle vain kaupunginosa (Le Lamentin) osviittanamme. Kävimme
pariin kertaan kysymässä tietä ja löytyihän se liike. Sen nimi oli R.A.M., ehkä
siksi Google ei sitä löytänyt. Olimme melko skeptisiä emmekä uskoneet, että
tiivisteitä löytyisi. Siellä näytti olevankin tiivisteitä ja paljon muutakin moneen
lähtöön. Riemumme oli suuri, kun saimme kuin saimmekin tarvitsemamme! Hintaa
niille kylläkin kertyi: itse tiivisteet vajaat 20 €, auton vuokra 78 € ja
polttoaine 16 €.
Olimme vuokranneet auton puoliltapäivin, joten meillä oli
seuraavana aamuna vielä aikaa käydä autoajelulla. Päätimme käydä Martiniquen
kaakkoisrannalla Pointe Sablessa. Sainte Anneen päin tie oli ensin aivan
hyväkuntoinen. Hassua oli, että keskeltä – ei – mitään alkoi yks’kaks pyörätie!
Se oli ensimmäinen näkemämme koko saarella. (Jalkakäytäviäkin on niukasti
täällä Le Marinissa ja ne vähätkin ovat joko kapeita ja/tai huonokuntoisia
ja/tai täynnä pysäköityjä autoja!)
Käännyimme pikkutielle kohti kaakkoisrantaa. Tie oli
varsinainen kärrypolku, suunnilleen suomalaisen kehnon metsäautotien tasoa.
Rannan lähelle päästyämme tie päättyi porttiin. Hukkareissu. Ajoimme takaisin
Sainte Annen kautta ja päätimme, että ajelut riittävät ja palautimme auton.
Havaintoja eläinkunnasta: Emme ole vielä nähneet yhtään
kolibria koko matkalla!
L
es Saintsilla kukot ja kanat kuljeskelivat pitkin
kävelykatuja ja autotien reunoja. Täällä pariskunta tepsutteli tyytyväisenä Mac
Donaldsin parkkipaikalla!
 |
| Pariskunta Mäkkärillä |
Telakalla on kissa. Melko pieni ja näyttäisi olevan pieniin
päin. Eräänä aamuna vessaan mennessäni se istuskeli rakennuksen edessä.
Juttelin sille jotain. Takaisin tullessani se tuli heti luokseni naukuen, häntä
heiluen pystyssä ja seurasi minua Neetille. Kävin hakemassa sille tähteeksi
jäänyttä kalakeittoa, jonka se popsi tyytyväisenä.
Seuraavana aamuna se tuli heti Neetistä laskeuduttuani
luokseni ja kertoi naukuen, taas häntä heiluen, että sillä oli nälkä. Hain
sille vieraskahvimaitoa.  |
Kauppareissulla ostin sille kissannappuloita. Ensimmäisellä kerralla annoin niitä sille illalla ja hyvin näyttivät maistuvan. Nappulalaatikon jätin sitlooraan sprayhoodin alle. Kari heräsi yöllä rapinaan ja meni ulos katsomaan, onko sitloorassa lintuja vai mistä ääni tulee. Katti oli kiivennyt tikkaita (!!!) ylös ja oli nappulalaatikon kimpussa. Läksi kuulemma kuin raketti ulos veneestä Karin ilmestyessä. Sen jälkeen Kari on suhtautunut Kattiin hiukan nuivasti ja nappulat on pidetty veneen sisällä. Karia se vähän välttelee, mutta minua se tulee aina tervehtimään naukuen ja häntä heiluen. Varsin koiramainen kissa!
Olemme kuluttaneet aikaa normaalien kauppa- ja
boulangerie-reissujen lisäksi käymällä kävelyllä ja lukemalla. Onneksi olemme
saaneet vaihdettua kirjoja suomalaisveneiden kanssa! Kovasti ne vain hupenevat,
koska ei meillä täällä juuri muuta ajanvietettä ole. Netti onneksi tässä
telakalla toimii (välillä hyvin, välillä erittäin kehnosti, mutta kuitenkin.)
Saamme sähköpostit hoidettua ja uutiset luettua tarvitsematta mennä kuppiloihin
netin takia.
Telakan laiturissa on kilpakatamaraani, jonka suomalainen
nuorehko mies on ostanut täältä. Kävimme tutustumassa veneeseen. Koska se on
ollut kilpailukäytössä, sen sisustus näytti melko karulta ”normaaleihin” reissuveneisiin
verrattuna.
Myös Lumikissa ja Suvi2:ssa kävimme seurustelemassa.
Mukavaa, kun on muutakin juttuseuraa kuin toisemme!
Guadeloupen Point a Pitren marinaan meillä on jo
kesäpaikkahakemus vetämässä. Olemme kyselleet paikkaa myös Rodney Baysta
(laituripaikka 6 kuukaudeksi lähes 4000 €!), tältä telakalta ja Le Marinin
marinasta (poiju- tai laituripaikka). Odottelemme vastauksia. Meitä alkaa vähän
jo poltella, haluaisimme lähteä Suomeen noin huhtikuun puolivälissä. Lennotkin
pitäisi saada tilatuksi hyvissä ajoin – ehkä selviäisimme vähän halvemmalla…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti