Jätimme Teneriffan ja Las Galletasin
keskiviikkona 27.9. Matkaa Gran Canaria Anfi del Mariin kertyi 54 mailia.
Läksimme aamulla päivän valjettua. Tuuli nukkui vielä, joten jouduimme
moottoroimaan puolille päivin asti. Neeti purjehti iloisesti ja vauhtia oli
mukavasti nyt kun kaikki hidasteet pohjasta olivat poissa! Tuulen hiljentyessä moottoroimme taas
viimeiset 10 mailia ehtiäksemme kaikessa rauhassa etsiä sopivan ankkuripaikan
ennen illan pimentymistä.
 |
| ASnfi del Marin ankkkuripaikka hotellien yläpuolelta katsottuna |
 |
| 600 ikkunaa... |
Laskimme ankkurin 9 metriin kahden poijussa
olevan ja yhden ankkuroidun purjeveneen viereen. Poijuissa olevat veneet olivat
asumattomia, ankkuroidussa näytti olevan yksinäinen purjehtija. Tällaisessa
ankkuripaikassa emme ole ikikuuna päivänä olleet: Toisella puolella avomeri,
toisella puolella hotelleja ja/tai apartementoksia vieri vieressä kohoten
rinteitä ylös. Laskin lähimmästä rakennuksesta noin 600 ikkunaa! Toisin sanoen
tuhannet ikkunat tuijottivat meitä…
Vietimme kaikkiaan viisi yötä Anfi del
Marissa. Muutamana iltana ja yönä tuuli ja maininki pääsivät kääntymään rantaan
ja olo Neetissä oli suorastaan epämukava. Kaiken lisäksi viimeisenä päivänä
(sunnuntaina) paikalliset moottoriveneilijät sähläsivät ankkuroidessaan ja
irrottivat peräankkurimme, joka piti meitä erillään vieressä olevasta poijussa
olevasta veneestä (veneet liikkuivat vuoroveden ja tuulten vuoksi tosi paljon
sivusuunnassa).
Valitettavasti huomasimme ankkurin irtoamisen vasta nukkumaan
mentyämme, kun yht’äkkiä kolahti: naapurin ja meidän perätasot osuivat
toisimme. Mitään vahinkoa ei tapahtunut, kosketus oli vain kevyt hipaisu.
Olimme olleet kyseisellä paikalla jo kolme yötä ilman ongelmia ja nyt
ihmettelimme kovasti, mitä oli tapahtunut.
Peräankkuri oli pettänyt ja ainoa mahdollinen selitys oli siis edellä
mainittujen moottoriveneiden hääräily.
No, ei muuta kuin kiireesti molemmat
ankkurit ylös ja toiseen paikkaan, kauas muista veneistä (ja tietysti vähemmän
suojaiseen paikkaan). Loppuyön nukuimme vähän huonosti ankaran keikutuksen
vuoksi.
Anf del Mar oli hieno paikka. Todella komeita hotellirakennuksia hyvin
hoidettuine puutarhoineen ja suljettuine
pihoineen. Porteilla istui ”portsari” päivänvarjon alla ja availi portteja
asukkaille. Ravintoloita (kalliita!) oli rantakadulla. Muita katuja ei
ollutkaan, autot eivät päässeet ollenkaan ranta-alueelle. Iso autotie kulki
ylhäällä rinteellä.
Hotellikompleksissa oli suurehko Spar-kauppa. Anfi del Mar
on norjalaisen yrittäjän perustama ja skandinaavit käyvät paljon täällä. Se
näkyi myös kaupan tarjonnassa: löytyi jopa näkkileiää ja silliä. Ja Fazerin
salmiakkia! Hinnat olivat kyllä päätähuimaavia. (Halvin olut oli 90 sentiä /
purkki, kun muualla Kanarialla olutta saa jopa alle 30 senttiä/purkki.
Jäätelötuutit maksoivat saman verran kuin rannan ravintoloissa, pakasteruokien
hinnat pyörryttivät…)
Hiekkarannalla oli aurinkotuolien ja
–varjojen lisäksi monenlaista muutakin viihdettä lomalaisille. Hauskat
polkuauto/veneet, joissa oli liukumäki, olivat varsinkin lapsiperheiden
suosiossa. Vesiskoottereita, kanootteja ja suppauslautoja oli tarjolla, samoin
kuin vesiskootterin vetämän ”banaanin” tai usean henkilön istuttavan renkaan
vahdikkaita kyytejä.
Moottoriveneet vetivät perässään ilmassa ihmisiä
laskuvarjojen varassa. Monenlaiset katamaraanit ja viikinki- ja muut
turistipurjealukset ankkuroivat lahdelle muutamaksi tunniksi. Turistit kävivät
uimassa ja nauttivat rannan tarjoamista huvituksista. Kaikki tämä tapahtui
aivan vieressämme ja ympärillämme, joten katseltavaa riitti ihan veneestäkin käsin.
Toki
kävimme myös kävelyllä. Etelään päin läheiseen Arguineguinin kylään oli noin
puolen tunnin kävelymatka. Kävimme siellä muutaman kerran. Katsastimme
ankkuripaikan ja totesimme, ettei maksa vaivaa vaihtaa paikkaa. Purjehdusoppaamme
mukaan telakan luona piti olla venetarvikeliike, mutta eipä ollut. Kävimme myös
ruokaostoksilla. Erään pienehkön ruokakaupan ”takahuoneessa” oli valtava
viinivalikoima. Löysimme erinomaisen hyvää punaviiniä 1,80 € / pullo.
Valitettavasti helteessä ei kovin suuria viinikuormia huvittanut kantaa!
Wifiä
etsiskelimme ankkuripaikkamme edustalta rantaravintoloista. Vain yhdessä (kalliin näköisessä)
ravintolassa näytti sellainen olevan. Ilmeisesti hotelleissa on omat Wifinsä
eikä ravintoloilla ole tarvetta tarjota sellaista palvelua. Päätimme tulla
toimeen mobiilidatallamme. (Onneksi hinnoitteluperiaatteet mobiilidatan
käytöstä muuttuivat kesällä. Kun lisäksi päivitin liittymämme
Suomen-käynnillämme, voimme surffailla netissä melko huoletta. Blogin päivitys
on sitten asia erikseen.)
Kyselimme ravintoloista mahdollisuutta katsella
formuloita sunnuntaiaamuna. Valitettavasti ne alkoivat niin varhain, että
ravintolat olivat vielä kiinni. Emmepä kyllä paljoakaan menettäneet, kun
Kimikään ei päässyt edes lähtemään…
Maanantaiaamuna moottoroimme huikeat viisi
mailia tuulettomassa säässä Puerto de Mogániin. Saimme hyvän paikan
ruotsalaisen HR:n ja Las Palmasin tuttumme Immigrationin (Kalle) välistä. Täällä
viivymme siis kolmisen viikkoa.
 |
| Puerto de Mogánin toimistorakennus |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti