1.
vuorokausi: Päästyämme ”irti” Santa Marian
katveesta saimme purjeet vetämään – isopurjeen 2-reivissä ja genoan vähän
sisään rullattuna. Puolikuu valaisi taivaltamme. Yöllä iso rahtilaiva ajoi
aivan keulamme editse sotkien siinä vaiheessa jo aivan kevyen purjetuulemme
täysin vähäksi aikaa. Päivän purjehdimme kevyessä tuulessa, tiukassa
tuulikulmassa ja ihanassa auringonpaisteessa. ”Bikinipurjehdusta”. Vuorokauden
saldo 102 mailia.
2.
vuorokausi: Reivasimme ison ensin 2-reiviin
yöksi. Tuulen vähentyessä kello 1:20 vaihdoimme 1-reiviin taaskin puolikuun
valossa. Tuuli hyytyi täysin aamun sarastaessa ja käynnistimme moottorin.
Puolenpäivän jälkeen delfiiniparvi ohitti meidän tehden ennen näkemättömän
huimia loikkia aallokossa. Pian sen jälkeen saimme taas purjeet töihin.
”Bikinipurjehdus”päivä. Vuorokauden saldo 124 mailia.
3.
vuorokausi: n. klo 22 laiva meni edestämme noin
8 mailin päästä (näkyi AIS:issa), eikä siitä näkynyt valon pilkahdustakaan…
kumma juttu. Edelleen kauniissa kuutamoyössä noin kello 03 jouduimme toteamaan
purjehduksen toivottomaksi ja käynnistimme koneen pariksi tunniksi.
Tähtitaivas
oli upea! Itäisellä taivaalla loisti yksi tähti niin kirkkaana ja matalalla,
että piti moneen kertaan katsoa, että onko kyseessä purjeveneen mastovalo.
Tulin katsoneeksi meriveden lämpötilan, joka oli ällistyttävät 21,3 astetta!
Ilmankos ei enää yölläkään viluttanut!
Aamuhämärissä tuuli heräsi taas ja
saimme purjeet töihin. Erivärisiä vieheitä oli uiskennellut perässämme valoisat
ajat ja puoliltapäivin toiveemme heräsivät kelan alkaessa surrata. Turhaan.
Saimme saaliiksi vihreän narunpätkän. Bikinipurjehduspäivä. Reivasimme taas
ison illan tullen yötä vasten. Vuorokauden saldo 143 mailia.
4.
vuorokausi: Seilasimme isopurje 1-reivissä ja
fokalla vaihtelevassa 45 – 60 asteen tuulikulmassa. Pohjoisen-koillisen välinen
tuuli oli ailahtelevaa ja tuuliperäsin ei oikein kaikin ajoin tahtonut pysyä
mukana ja vaati jatkuvaa rassaamista. Päivä oli pilvinen mutta kuitenkin
lämmin. Saimme Porto Santon näkyviin kello 17.25. Vuorokauden saldo 141 mailia.
Valitettavasti emme ihan ehtineet satamaan
valoisan aikaan. Koska emme saaneet pimeässä mitään tolkkua
vastaanottolaiturista, emmekä myöskään havainneet opaskirjan mukaisia
”moorings”:eita, päätimme laskea ankkurin aallonmurtajien suojaan laitureiden
läheisyyteen. (Moorings: pohjassa
olevaan painoon kiinnitetty köysi, johon veneet kiinnitetään. Poijun sijasta
kellukkeena käytetään kelluvia esineitä, täällä näköjään lepuuttajia.)
Kello 22,
506 mailin matkan jälkeen saimme todeta taas yhden legin suoritetuksi. Moottoria
jouduimme käyttämään 10,9 tuntia.
Kala on ollut tiukassa tällä reissulla.
Nytkin vedimme perässämme kolme päivää erivärisiä vieheitä, mutta ilman
tulosta. Samaisilla vieheillä on aiemmin saatu tonnikalaa ja doradoja…
Delfiinejäkin näimme vain muutaman kerran – sen joukkohyppelyn lisäksi vain
muutaman kerran pari yksinäistä kulkijaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti