Cascais / viikot 11 ja 12

Niinpä niin. Päivät vilahtavat ohi niin nopeasti kaikenlaista touhuillessa.

Olimme tilanneet SVB:ltä lisää polttoainekanistereita, tarvikkeita isopurjeen nostoon ja reivaukseen istumalaatikosta käsin ja muuta pientä. Kari sai nostoviritykset asennetuksi (ja hyvin toimii) minun myllätessäni sisällä ja siivoillessa paikkoja.

Kirjoittelin ja julkaisin myös blogin viimeisiltä neljältä viikolta. Vietin myös muutamana päivänä ”mielenkiintoisia” hetkiä (=tunteja!) yrittäen jumpata sijaintitiedot suoraan SPOTista blogiin kartalle. Askeleen eteenpäin pääsin, mutta ei vielä rokkaa ei. Saa nähdä miten käy!

Toimme mukanamme Suomesta kesällä ostamamme lisäluurin VHF:ään. Kari asenteli sen paikalleen istumalaatikon oven pieleen rappusten seinään, mutta VHF mokoma ei tunnistanut sitä. Olimme yhteydessä luurin myyjään Suomessa, ja hän kertoi plotterimme tarvitsevan päivitystä. Saimme ohjeet, ostimme muistikortin päivitystä varten ja yritimme ja yritimme… ei onnistunut. Koska tarve ei ole akuutti, päätimme jättää päivityksen Azoreille Ponta Delgadaan, jossa näyttää olevan Raymarine-edustus.

Suunnittelin Nereidin ”logon”, jonka maalaamme Hortassa ja Porto Santossa sataman muuriin. Erican logo vuodelta 2006 oli Hortassa vielä viime kesänä näkyvissä. (Kiitos Hannu kuvasta!) Toivottavasti tämä uusi maalaus kestää yhtä hyvin!

Näimme jossain vaiheessa jossain liikkeessä pieniä maalipurkkeja. Emme kuitenkaan voineet vielä ostaa maalia, koska emme tienneet mitä värejä tarvitsemme. Nyt meillä ei ole enää minkäänlaista muistikuvaa siitä, missä kaupassa ne maalit olivat! Kiertelimme jo useita kauppoja ilman tulosta. Muutama vaihtoehto on vielä jäljella – saa nähdä miten meidän käy.

Purjemaakari kävi viimein perjantaina keskiviikkona tapahtuneen ”oharin” jälkeen. Ymmärsi (ehkä?) pulman ja virheen ja lupasi palata asiaan. Tänään keskiviikkona tätä kirjoittaessani ei ole vielä kuulunut mitään!

Sää on ollut pitkään mitä mainioin. Olemme saaneet nauttia monena päivänä jopa helteestä. Nyt tosin on viilentynyt ja vettäkin alkoi juuri sataa. Samaa on luvassa useaksi päiväksi eteenpäin, ikävä kyllä. Eräät ystävämme Suomesta tulivat eilen tänne Cascaisiin golfaamaan. Soisimme heillekin mukavia pelikelejä!

Kevään tuleminen näkyy täällä monella tavalla: uusia kukkia ilmestyy jatkuvasti, ravintolat heräävät talvilevostaan, turisteja on alkanut liikkua ihan ruuhkaksi asti ja täällä marinassakin on käynyt paljon vierasveneitä – suuria katamaraaneja enimmäkseen. Jotkut niistä olivat siirtopurjehduksella veneveistämöltä Ranskasta Välimerelle charter-käyttöön. Yksi ruotsalaisvenekin vietti täällä yhden yön. Se oli ollut useamman vuoden Välimerellä ja oli nyt matkalla takaisin Ruotsiin.

Teimme sunnuntaipäivänä pienen purjehdusretken Cascisin edustalla. Tuuli oli kevyt ja kääntyili sinne tänne. Lisäksi lahdella oli monen eri luokan purjeveneitä kisaamassa, joten saimme vendailla erinäisiä kertoja tällä parin tunnin purjehduksellamme. Ankkuroimme purjehduksen päätteeksi hiekkarannan edustalle nauttimaan auringonpaisteesta ja hienoista maisemista. Muitakin venekuntia oli samassa puuhassa.
-----------------------------------------

Viikkoalkoi ja  jatkui vaihtelevan sään merkeissä. Kylmää pohjoistuulta, kovia tuulenpuuskia, sadekuuroja eli lämpimät vaatteet olivat ahkerassa käytössä. Sitten yht’äkkiä auringon tullessa esiin ja tuulen asettuessa hiki virtasi!

Tuulta on ollut myös merellä. Satamaan tuli Madeiralta saksalaisvene, jonka rullakeulapurje oli revennyt kovassa kelissä. Tuuli oli ollut puuskaista eivätkä he ehtineet pienentää purjetta 23 sekuntimetrin puuskan yllättäessä, vaan se repesi pahasti. Onneksi he saivat sen sitten kuitenkin nopeasti kasaan. Purjeen irrottaminen ei sitten ollutkaan ihan helppo juttu, vaan yksi miehistöstä jouduttiin hiissaamaan ylös purjerullaa avaamaan.


Joukko meripelastajia (noin 20 henkeä) harjoitteli satamassa koko viikon. Opettelivat ajamaan laituriin , hinaamaan ja ”puskemaan” venettä. Ilmeisesti osa heistä kävi myös harjoittelemassa sukellusta jossain lähistöllä.

Yksi päivä meni sukkelasti ompeluhommissa. Ostimme pari vuotta sitten uuden kumiveneen ja sen suojapussi repesi jo varastossa, ennen kuin ehdimme edes viedä koko kapistusta veneeseen. Karin valittaessa asiasta myyjä totesi: ”Olette nostaneet sitä väärin.” Pikkuisen harmitti, mutta emme jaksaneet ruveta asiasta enempää kinaamaan. Nyt kesän ja syksyn aikana on käynyt ilmi, että pussin kangas on aivan lahoa - siihen saa painettua reiän melkeinpä vaikka sormella. Ostimme Suomesta kangasta ja päivän aherruksen jälkeen meillä on uusi hieno suojapussi.

Purjemaakarilta tuli keskiviikkona viesti, että tulevat tulevana maanantaina kello 10 hakemaan purjeen korjattavaksi. Saapa nähdä.

Golfreissulaiset ystävämme Pinni ja Anna-Liisa kävivät meillä syömässä. Oli mukava rupatella ja kuulla sekä heidän että yhteisten ystäviemme kuulumisia.

Sunnuntai (26.3.) oli aivan poikkeuksellisen sateinen päivä - vain muutaman hetken tauko silloin tällöin sateen lomassa. Vietimme siis päivää sadetta pitäen, kunnes mitta tuli täyteen ja päätimme lähteä ”tuulettumaan” ja kävelimme marinan vieressä olevaan ”satulinnaan” eli Museu Condes de Castro Guimaraosiin. Kannatti! Pääsymaksulla (minulta 3 € ja seniorilta eli Karilta 0 €) saimme ihastella henkeäsalpaavan hienoa palatsia. Kauniita kaakeliuuneja ja –seiniä, upeita maalauksia, taidokkaita huonekaluja, mielikuvituksellisia kattoja, hienoja rappukäytäviä ikkunoineen ja niin edelleen. Puhumattakaan mahtavista näkymistä ulos, joita kurkistelimme suljettujen verhojen välistä! Tässä linkki museon sivuille: http://www.cm-cascais.pt/en/equipamento/condes-de-castro-guimaraes-museum

Sisäpiha

Meillä on tämä satamapaikka maksettuna 9.4. saakka. Tarkoituksemme on jatkaa matkaa niinä aikoina.. Joudumme ehkä odottelemaan sopivaa sääikkunaa 800 mailin matkalle Azoreille.

Kiertelemme siellä eri saarilla ja nautimme saarten ihanasta luonnosta ja ilmapiiristä. Mahdollisesti viivymme siellä toukokuun loppupuolelle saakka, jolloin ystävämme Hannu ja Tuija saapuvat Sissi-veneellään Hortaan.

Azoreilta jatkamme Porto Santoon (Madeiran vieressä) ja Madeiralle. Seuraava etappi on Kanarian saaret. Jos aikaa on, kiertelemme sielläkin eri saarilla ennen kuin asetumme Las Palmasiin. Noin heinäkuun  puolivälissä jätämme Neetin Las Palmasiin ja lennämme Suomeen ”kesälomalle”.

Tarkoituksemme on viipyä Suomessa noin kuukauden-puolitoista.Las Palmasiin palattuamme seilailemme taas eri saarilla ja noin lokakuun loppupuolella jatkamme matkaa Kap Verdelle. Sieltä marraskuun loppupuolella keula kohti Karibiaa ja Barbadosta. Ja sitten…emme ole vielä päättäneet jatkosta.