Hyvää itsenäisyyspäivää!
Kuva itsenäisyyspäiväjuhlasta Atlantin ylityksellä vuonna 2017.
|
Valinta oli onnistunut: ruoka oli hyvää ja henkilökunta rentoa ja ystävällistä. Kuvia ruoka-annoksista ei listalla ollut, joten hiukan epäsuhtaiset annokset tulimme tilanneeksi. Onneksi Kari otti alkukeiton ja minun ribseistäni jäi hänellekin.
Suomi-Algarve-seuran toimisto oli todella hankala löytää. Google Mapsista ja karin Here-karttaohjelmasta huolimatta (tai ehkäpä niiden takia!) kuljmme välillä ihan väärään suuntaan. Totta kai meillä oli paperikarttakin mukana, mutta portugalilaiseen tapaan vain harvoissa kadunkulmissa on kadun nimet, talonumeroista nyt puhumattakaan. Kaiken kukkuraksi satoi vettä, joten auringostakaan ei ollut apua suunnistuksessa…
Löytyihän se toimisto vihdoin viimein ja saimme siellä oikein mukavaa palvelua. Seuraavaksi etsimme Continente-ostoskeskuksen. Ostokset tehtyömme hortoilimme takaisin marinaan päin. Matkalla tapasimme yhdessä kadunkulmassa kolme suomalaista, joiden kanssa vaihdoimme muutaman sanasen.
Marine Canvas- firman Mike tuli tiistaina (vasta soitettuani perään, piti tulla maanantaina) käymään. Selitimme hänelle kaikki tarpeemme: uusi pappakuomu, salongin patjastot, mahdollisesti uusi sprayhood ja genoan korjaus. Nyt odottelemme tarjousta.
Suomalaisten kantapaikkanaan pitämä Mariano-pastelaria on kilometrin päässä marinasta. Kävimme tutustumassa siihen ja olihan siellä suomalaisia monessa pöydässä. Tutustuimme 85-vuotiaaseen Marttiin, joka on asustellut Portugalissa jo pitkään. Keskustelimme hyvän tovin elämästä Portugalissa, Portugalin kielestä ja paljosta muustakin. Martti on innokas kielten opiskelija ja muutaman päivän kuluttua kävinkin Marianossa ”treffeillä” hänen kanssaan ja sain monia hyviä vinkkejä portugalin ääntämyksestä ja monesta muustakin asiasta.
Joulukuvaelma Vanhassa kaupungissa |
Haikara pesii keskellä vilkasta liikennettö |
Septitankki oli täyttynyt eikä suostunut tyhjentymään. Poistoputki tankin alaosassa on tukossa. Muutamana päivänä askartelimme vähän vähemmän miellyttävissä hommissa, ennen kuin tukoksen sijainti selvisi. Olemme yrittäneet etsiä kaupoista väkiviinaetikkaa ja/tai sitruunahappoa, joiden pitäisi pehmittää kalkkisaostumat. Ei ole vieläkään löytynyt! Olemme yrittäneet myös netistä löytämääni ”murskattu konetiskiaine + kuuma versi” -menetelmää. Tuloksetta. Saa nähdä milloin saamme homman kuntoon.
Nyt kun Karilla on polkupyörä, hänen oli helppo polkaista joen toisella puolella olevalle telakalle, jossa on muutama venetarvikeliike. Hän sai tilattua sieltä uuden starttiakun, joka tuotiin meille vielä samana päivänä kumiveneellä. Valitettavasti siinä olivat navat väärin päin, joten se piti viedä takaisin ja nyt odottelemme sitä oikeata versioita.
Sitlooran kompassipylväässä oleva tupakansytytin oli hapettunut pahasti Suomessa ollessamme eikäsuostunut heräämään henkiin puhdistamisesta huolimatta. Venetarvikeliikkeestä löytyi uusi, mutta nyt etsiskellään sille jotain aiempaa toimivampaa kiinnitysmenetelmää. Saa nähdä milloin jotain sopivaa löytyy.
Luulemme löytäneemme tämän kaupungin parhaan (tai meille sopivimman) ruokakaupan. Hyvän näköistä lihaa ja kalaa – ja ennen kaikkea myös sopivan pienissä pakkauksissa. Hyvät leivät ja kaikkea muuta mitä nyt saattaakaan tarvita. Tämä Lidl sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä, joten saamme hyvää hyötyliikuntaa kauppa-asioita hoidellessamme.
Olemme tavanneet suomalaisia siellä sun täällä, ihan sattumalta ja sovitustikin. Eräänä päivänä kävelyllä tapasimme polkupyörillä liikkeellä olevan pariskunnan, jotka ovat tulleet tänne etelään asuntoautollaan. Saimme heiltä monenlaisia hyviä vinkkejä seuraavaa talvea ajatellen.
Sunnuntaina Marianon baarissa oli joulumyyjäiset, joissa pistäydyimme. Tupa oli aivan täynnä. Myytävänä oli muun muassa joulukoristeita, villasukkia, sinappia, mustikoita ja saaristolaisleipää. Leivän takia sinne itse asiassa menimmekin ja onnekkaasti saimme ostetuksi viimeisen!
Lagosissa, 30 kilometrin päässä, golf-lomalla olevat venekerhoystävämme Tuula ja Jussi kävivät meitä tervehtimässä. Vaihdomme kuulumisia, rupattelimme niitä näitä maailman menosta ja lounastimme Neetissä. Ennen heidän paluutaan Lagosiin kävimme vielä ihastelemassa Praia da Rochan rantaa Fortaleza de Santa Catarinan näköalapaikalta.
Tuula ja Jussi tulevat tänne Portimãoon viettämään kanssamme itsenäisyyspäivää. Tosi mukavaa, sellainen juhlapäivä tuntuu hienolta, kun sen saa jakaa jonkun kanssa.
Valoa pimeyteen menetelmällä Tee-Siitä-Mitä-On-Saatavilla. |
Katukiveys hotellialueella |
Alkaneen viikon ohjelmassa on normaalien kauppa-, kävely- ym. reissujen lisäksi Karilla pyörälenkkejä, minulla portugalin opiskelua, pyykkipäivä, keskiviikkona yhteislaulutilaisuus Marianon baarissa ja tietenkin itsenäisyyspäivän juhlinta.
Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti