Saimme Mikeltä vastauksen tarjouspyyntöömme pappakuomusta ja salongin patjastoista. Ei se mitään halpaa hupia tule olemaan, mutta kun tarvitaan niin tarvitaan. Ilmoitimme hyväksyvämme tarjouksen, mutta pyysimme vielä sähköpostitse vahvistuksen aikatauluista. Sen verran olemme täällä maailmalla oppineet, että aikataulut on syytä sopia tarkasti. Muuten asiat saattavat venyä ja venyä.
Rantabulevardille on viritelty lapsille joulujuttuja, esimerkiksi jonkinlainen joulupukin maja. Joulupukkikin siellä näyttää silloin tällöin olevan paikalla ja suomalaisittain katsoen kovin kummallisissa asuissa olevia joulutonttuja.
Kaduilla on jouluvaloja ja muutamalla aukiolla tyyliteltyjä joulukuusia, mutta varsin maltillista jouluhössötys täällä on verrattuna Suomeen. Kaupoissa toki jouluherkkuja, lahjatavaraa ja muuta krääsää on esillä, mutta varsin maltillisesti. Ja joulumusiikkikaan ei tunge korviin joka paikassa!
Keskiviikkona kävimme Marianon baarissa yhteislaulutapahtumassa. Tupa oli täynnä suomalaisia ja oli mukavaa laulaa vanhoja tuttuja lauluja kahden haitarin säestyksellä.
Suomalaisiin olemme törmänneet lähes päivittäin, milloin jossain kaupassa, milloin kadulla. Todella monet ovat viettäneet täällä jo monia talvia.
Koska WiFi toimii melko hyvin, olemme seuranneet televisiosta kiinnostuneina Suomen poliittistä hässäkkää.
Kaikenlaista puuhaa normaalien arkiaskareitten lisäksi on riittänyt lähes joka päivälle: pyykkiä, tupakansytyttyimen asennus toimintakuntoon, maston säätelyä ja tällä hetkellä Kari on liimaamassa kumiveneen hankainta paikalleen. Onneksi venetarvikeliikkeestä löytyi oikeanlaista liimaa!
Todennäköisesti lähdemme huomisaamuna junalla Faroon ja palamme illalla kotiin. Ajattelimme tutustua lähiympärisöön ensin julkisilla kulkuvälineillä. Ehkä vuokraamme auton jossain vaiheessa myöhemmin ja laajennamme sillä reviiriämme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti