Porto Santo / 1. - 8.11.2019

Marina ja ankkurointialue

Porto Santossa ja telakalla nökötämme edelleen. Täällä ja myös Atlantilla on ollut aika kovia tuulia ja samaa – ja vastaista tuulta - on luvassa vielä ensi viikollekin. Nereidi on ollut valmis vesillelaskuun, mutta totesimme, että meidän kannattaa kuitenkin 55 euron kuukausihintaan odotella suotuisia tuulia telakalla sähkön ja vesijohdon ääressä. Bonuksena on tietenkin kävelylle lähtemisen helppous kun ei tarvitse ensin dingillä ajella maihin. Kaiken kukkuraksi olemme nähneet muutamana päivänä ankkurointialueella sellaista keikutusta, että oksat pois.

Sää on ollut hiukan viileämpää kuin aiemmin. Pitkähihaisia vaatteitakin on jo tarvittu! Monena päivänä on ollut pieniä tihkusadekuuroja ja muutaman kerran vettä on tullut oikein ravakasti. Onneksemme emme silloin ole olleet liikkeellä.

Joka päivälle on riittänyt askaretta: Hankimme Suomesta lämmityslaitteeseen uuden piirikortin ja hehkutulpan ja Kari asensi ne paikalleen. Nyt lämppäri toimii taas! Ei sitä varmaan nyt ihan heti tarvita, mutta luultavasti kuitenkin talven aikana Portimaõssa.

Peräakseli sai taas öljytilkkansa – kiitos Villelle hyvästä vinkinstä! (Meillä on onneksi vielä pillejä jäljellä. Täytyy alkaa säännöstellä niitä, jos niiden valmistus ja myynti kohta kokonaan lopetetaan.)

Kari sääti fokan rullalaitetta kireämmälle ja sääti vantit. Nyt masto on hyvässä asennossa! Tuuliperäsinkin sai pienen hienosäädön.

Tiikkikannessa oli myös huollettavaa. Kari irrotti kuluneet ja irtoamassa olevat tapit ja laittoi uudet tilalle. Karibialta ostettu puuliimaa vähän epäilytti. Toivottavasti se pitää. Ensi kerralla tuomme Suomesta vanhaa kunnon EriKeeperiä!

Selvitimme huoltorakennuksen lattialla genaakkerin. Varsinaisessa sotkussa sen sukan nostonaru olikin. Ei ole kumma, että purjeen pussittamisen kanssa on ollut haastetta. Hyvän aikaa raavimme päitämme, ennen kuin saimme sen ojennukseen. Nyt pitäsi toimia hienosti.

Hankimme Suomesta uuden SIM-kortin Iridium-satelliittipuhelimeen. Nyt se aktivoitiin ja minun piti jumpata uuteen kannettavaan SkyFile Mail sähköpostiohjelma. Parina päivänä sen kanssa ähistelin, mutta kärsivällisyys palkittiin ja satelliittisähköpostimme toimii! Saamme taas otettua tuuliennusteita merellä ollessamme.

Toimintaterapiaa: Virkkasin myssyt tee- ja kahvikannuille.

Arkistot ja ”roinalaatikot” on selvitetty ja käsitöitäkin olen ehtinyt tehdä.

Olemme käyneet kävelyllä joka päivä, vähintäänkin kylällä ruokakaupassa. Halusimme vuokrata auton tuodaksemme sillä raskaita juomaostoksia kaupasta ja kierrelläksemme saarella.

Googlesta löysin kaksi autovuokraamoa. Kylällä olevan vuokraamon hinnat olivat tuplat kauempana olevaan verrattuna. Google Mapsin opastuksella läksimme lampsimaan kylän keskustasta parin kilometrin päässä olevalle vuokraamolle, sille halvemmalle. Maps kävelytti meitä kummallista reittiä (se selvisi meille perille päästyämme). Ylämäkeä, jyrkempää ylämäkeä, alamäkeä ja taas ylämäkeä. Loppujen lopuksi olimme lentoasemalla!

Saimme onneksi sovittua, että auto tuotaisiin meille seuraavana aamuna marinaan ja sinne voisimme sen myös palauttaa. Vuokrausasiat hoidettuamme nautimme hyvin ansaitut oluet lentoaseman ravintolassa ennen paluutamme helppoa ja selvää reittiä kylälle.

Näin sitä ajeltiin. Kaiken se Kuukkeli tietääkin!

Auto saapui aamulla täsmällisesti. Saari on pieni 11 km x 6 km, joten ehdimme päivän aikana ajaa lähes kaikki ajokelpoiset autotiet. Kilometrejä kertyi 60.

Näkymä kirkon pihalta

Ensin ajoimme marinan yläpuolella olevalle jyrkällä rinteellä yksinään kököttävälle kirkolle. Sinne saaren asukkaat ovat aikanaan paenneet merirosvoja. Pihalta on hienot näkymät alas marinaan ja kylälle.

Lähistön Portela-näköalapaikalla on komea palmukuja, kolme entisöityä tuulimyllyä ja tietenkin hulppeat näköalat.

Saari on todella karu ja kuiva. Siellä täällä on entisiä pengerrettyjä viiniviljelmiä ja hylättyjä ja rapistuneita taloja. Emme voi olla ihmettelemättä, miten tuollaisissa paikoissa, tällaisissa olosuhteissa on saatu mitään kasvamaan. Ei ole leipä (ja viini) ole ollut helpossa aikanaan.

Rinteillä, vähän korkeammalla kasvaa havupuita. Rannaltakin olemme nähneet, miten korkeat rinteet ovat usein pilvien peitossa, joten siellä kosteutta riittää.

Hiekkarantaa riittää!

Pysähdyimme Quinta das Palmeiras-puistossa. Vesiaiheita ympäröi autioon ja karuun lähiympäristöön verrattuna uskomaton vehreys. Polut mutkittelivat lammikoiden ja purojen välistä ja joka puolella oli lintuhäkkejä mitä erilaisimpine papukaijoineen ja muine lintuineen. Flamingo ja strutsikin tallustelivat erään lätäkön rannalla. Mukava paikka, ilman muuta kolmen euron pääsymaksun väärtti.

Pico do Castelon näköalapaikalla söimme lounaseväämme. Seuraksemme tupsahti heti istuuduttuamme kaksi kissaa. Kovaäänisesti ne alkoivat vaatia meiltä ruokaa. Toiselle kelpasi oikein hyvin sämpylä, toinen vain nuuhkaisi sille heitettyä leivänkappaletta ja siirtyi loitommaksi.
Hiukan myähemmin huomasimme, että joku käy ruokkimassa näitä katteja. Tyhjiä ruokakuppeja ja vesiastia oli maassa ja kiveyksen päällä kissannappuloitakin.

Hienot olivat näköalat tältäkin paikalta. Edellisellä reissulla 2005 kapusimme vielä aivan kukkulan huipulle, jossa on puutarha ja talo. Nyt se urakka jäi suorittamatta.

Kävimme monen muunkin ”Picon” (=huippu) näköalapaikalla ihastelemassa maisemia.
Vihreä golfkenttä kaiken ruskean ja harmaan keskellä näyttää uskomattomalta. Jonkin verran siellä näytti olevan pelaajia, mutta ei todellakaan ruuhkaksi asti.

Hautasumaa on oikein kaunis. Haudoilla oli valtavasti tuoreita kukkia, oikein hienoja asetelmia. Päättelimme, että niitä oli niin paljon juuri olleen pyhäinpäivän takia. Tuuli oli kaatanut useita asetelmia ja niitä kiertelin nostelemassa pystyyn. 

Paluumatkalla kävimme supermarketissa ostamassa pari kärryllistä juomia veneeseen. Pullovettä, wichyä, jääteetä, kokista, tuoremehua, olutta, viiniä… Ruokatarvikkeet alle 500 mailin purjehdukselle on kohtuullisen helppo vetää mummokärryllä tai kantaa repuilla veneeseen, mutta moinen nestemäärä jo painaa aika tavalla!

Nyt siis odottelemme suotuisia tuulia seuraavalle legille. Lisäksi odottelemme jännityksellä vastausta kyselyyni laituripaikasta Portimaõssa. Kolmeen päivään kukaan ei ole ehtinyt vastaamaan...