Olemme tavanneet suomalaisia kolmeen otteeseen.
Ensimmäisen kerran puistossa kaksi herraa, jotka kertoivat olevansa viikon
kiertomatkalla Portugalissa ja ”vapaapäivällä”. No huh huh. Seuraavat olivat
puistossa, jossa suomalaisnainen oli lastensa kanssa. Kertoi olevansa
kyläilemässä Cascaisissa asuvan veljensä luona. Kolmannet olivat marinassa
59-jalkaisella kuunari Zagralla, matkalla etelään. Jotenkin sitä vain
kaupungilla kulkiessaan höristelee korviaan, että josko kuulisi suomen kieltä.
Kaikki täällä ei ole ihan ”kultareunaista” kuitenkaan.
Yli kaksi vuorokautta marinan WiFi oli täysin toimimattomassa kunnossa ja usein
se tahmailee pahasti jos nyt ylipäänsä päästää sisään. Toinen harminaiheemme
oli turisti-info, jota metsästimme ympäri kaupunkia monena päivänä. Lopputulos
oli se, että ainoa turisti-info on pikkuriikkinen koppero, jossa nuori tyyppi
istuu raollaan olevan oven takana luukut kiinni. Yhden kerran tavoitimme infon
avattuna ja saimme sieltä Lissabonin kartan ja muita esitteitä
lähiympäristöstä.
Iltaelämää vietimme tiistaina, kun kävimme kaupungilla
katsomassa Mestareiden liigan jalkapallo-ottelua. Istuimme toriaukion ravintolan
terassilla. Ravintoloita on vieri vieressä ja screenejä oli yhteensä seitsemän
ja jokaisesta näkyi eri ottelu. Me tietenkin katsoimme Brygge-Porto-ottelua
(Porto voitti 1-2) – ja kuuntelimme samalla, kun muutamat tanskalaisnuoret
kannustivat Kööpenhaminan joukkuetta viereisessä pöydässä.
Kävimme junalla Lissabonissa. Matka kesti noin puoli
tuntia. Olimme kyselleet marinasta venetarvikeliikkeen osoitteen tehdäksemme
monenmoisia hankintoja (sataman venetarvikeliikkeen valikoima on melko
rajallinen). Lissabonissa löysimme tunnin kävelyn jälkeen liikkeen, josta
ostimme loppujen lopuksi vain pesuaineita ja lenkit pelastuslautan
kiinnitykseen, ja saimme lisäksi vielä toisen liikkeen osoitteen. Josta löytyi
lisää pesuainetta. Totesimme, että meillä Suomessa melkein jopa Bauhausissa tai
Biltemassa on paremmat venetarvikevalikoimat! Joudumme todennäköisesti
tilaamaan yhtä ja toista Saksasta SVB:ltä, koska Suomesta lentokoneella ei ehkä
tällaista tavaraa viitsi kuljetella.
Samalla reissulla näimme marinan, joka oli ”ehdokkaana”
talvipaikaksemme. Taivahalle kiitos, että päädyimme tänne Cascaisiin! Marina
oli lähellä isoa meluisaa autotietä. Rannalla kulki leveä käytävä, jonka
varrella ei ollut juuri mitään katsottavaa. Museoita olisi kyllä vaikka
päiväkausia rampata, mutta kun olemme enemmänkin ulkoilijoita ja arvostamme
erityisesti miellyttävää ulkoiluympäristöä.
Olimme ostaneet Cascaisissa vain menoliput lipunmyynnistä
ja paluumatkan lippujen ostaminen ei sitten onnistunutkaan. Belemin asemalla
oli vain automaatit, joihin ei kelvanneet sen enempää kolikot kuin meidän
kummankaan pankkikortit. Yritimme ja yritimme, mutta turhaan. Viimein kapusimme
junaan ilman lippuja ja käännyimme konduktöörin puoleen. Mutta ei. Junassa ei
myydä lippuja (mitäköhän niillä konnareilla sitten on virkaa – menomatkalla
heitä oli välillä jopa neljä samassa vaunussa!). Hän sanoi, että ostatte sitten
Cascaisissa. Ja niinhän siinä sitten kävi, että asemalaiturilta ei päässyt ulos
ilman matkalippua, vaan konnari avasi meille oven. Ei kyllä jäänyt vahtimaan,
ostimmeko ne liput ; )
Olimme päättäneet, että Lissabonin reissun jälkeen olisi
viimein ulkoruokinnan vuoro. Kävelimme ties kuinka pitkään ympäriinsä etsimässä
”sopivaa” ruokapaikkaa - ja päädyimme samaiselle aukiolle, jossa olimme katsoneet
jalkapalloa. Tilasimme riisiä ja mereneläviä kahdelle. Annos oli aika
erikoinen: isossa kattilassa, oranssinpunaisessa liemessä, riisiä, erilaisia
simpukoita ja katkarapuja. Eipä ollut minun juttuni ja Karikin oli sitä mieltä,
että (jo aiemminkin mainittu) Erican elukkakeitto on paljon parempaa…
Kerrotaan nyt sitten vähän säästäkin: viilein aamu on
ollut noin 16 asteen luokkaa. Yöt ovat kosteita, mutta ostimme heti toisena
päivänä pienen sähköpatterin, jonka laitamme (pienelle) yöksi. Aamulla on
miellyttävää, kun ikkunat eivät valu vettä! Yleensä päivälämpötilat ovat olleet
vähän päälle 20 astetta pilvisinä päivinä, aurinkoisina paljon enemmän, jopa
helteeksi asti. Vettä on ripsauttanut muutaman kerran. Lissabonin-päivänä oli
tavattoman sankka sumu iltapäivään asti. Sateesta on sen verran ollut haittaa,
että ne kauniit kivetyt kadut tuntuvat tavattoman liukkailta kosteina!
Kävimme myös tutustumassa paikallisen Lidlin (!!!!)
valikoimaan. Kannatti kävellä noin 2,5 kilometriä / sivu todetaksemme että
paistopisteessä on Fazerin tuotteita. Valitettavasti riisipiirakoita ei
kuitenkaan ollut valikoimassa…
Loppuviikolla alkoi tuulla. Ankkuripaikka tyhjeni
purjeveneistä ja satamaan tuli niitä lisää. Aallot iskivät komeasti
aallonmurtajaan ja lennättivät vettä korkealle ilmaan pitäen välillä kovaa
jyminää. Satama-altaassa olimme kuitenkin hyvässä suojassa eikä maininkikaan
päässyt sinne veneitä keikuttamaan.
24.10. Nereidi nostettiin ylös telakalle muutamien matkan
aikana ilmenneiden seikkojen korjauksien vuoksi. (kumiset polttoaineletkut
kuparisten tilalle, polttoainejärjestelmän tarkastus, moottorin kumityynyjen
vaihto). Pöydän veimme puusepälle kavennettavaksi (saadaksemme vähän enemmän
”ohitustilaa” salonkiin).
Menimme yöksi läheiseen hostelliin ja aamulla kello kolme
taksi tuli hakemaan meitä lentoasemalle.
Viivymme Suomessa lähes kolme viikkoa eli palaamme
Cascaisiin 14.11.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti