Cascais / viikot 46 ja 47

Nereidin moottorista oli löytynyt vikaa alun perin pientä öljyvuotoa turbon alta tutkittaessa, joten jouduimme etsimään tilapäisen asunnon maista. Marinan henkilökunnan kautta löysimmekin mukavan kahden huoneen ja keittiön asunnon aivan turistialueen keskeltä kohtalaisen järkevään hintaan. Asuntomme on sukkakaupan yläpuolella toisessa (kolmannessa?) kerroksessa ja parvekkeelta on mukava näkymä turistikadulle. Suomalaisesta näkökulmasta erikoista on, ettei asunnossa ole minkäänlaista keskuslämmitystä. Makuuhuoneessa on sähköpatteri ja olohuone/ruokailutilassa on lämpöpuhallin. Hyvin olemme kuitenkin selvinneet, vaikka lämpötila paksuseinäisessä asunnossa pysyttelee koko ajan alle 20 asteen.

Jouluvalot "kotikadulla"

Jouluvalot sytytettiin ”kotikatumme” varrella ja muuallakin kaupungissa. Modernia mutta kuitenkin hienon näköistä! Ensimmäisinä päivinä palattuamme sää oli lämmin ja aurinkoinen (= shortsif- ja t-paitakeli), mutta sitten viileni. Kylmimpänä aamuna mittari näytti vain viittä astetta - toki päivä sitten lämpeni 14 asteeseen. Sadekuurojakin olemme saaneet monena päivänä, mutta onneksi (ainakaan vielä) emme ole joutuneet kärvistelemään koko päivää vesisateessa.

Hiekkakrokotiili

Olemme laajentaneet reviiriämme ja käyneet muutaman kerran kävelyllä viehättävää rantareittiä Estoriliin päin ja päässeet katsomaan aloittelevien surffareiden harjoittelua rantamainingeissa. Sateisen sunnuntai-iltapäivän ratoksi kävimme tutustumassa merimuseoon, jonka mielenkiintoisinta antia oli filmi kuningas Carlosin tekemistä/kustantamista merellisistä tutkimusmatkoista.

Kävimme myös tutustumassa Estorilin moottorirataan. Ranta-aukiolla jaettiin esitteitä kisoista ja niinpä sunnuntaina päräytimme paikallisbussilla katsomaan entistä F1-rataa. Kisassa ajoi ”Kia-autoja” ja tavallisen näköisiä ralliautoja. Yleisöä oli niukahkosti, ehkä siksi että sää oli pilvinen ja tuuli hyytävän kylmä. Korviahuumaavassa metelissä ja kylmästä hytisten jaksoimme katsoa Kia-autojen ajon ja tavallisten autojen lähdön. Sitten lähdimme etsimään paluukyytiä läheisestä ostoskeskuksesta. Huonosta opastuksesta huolimatta onnistuimme löytämään bussipysäkin ostoskeskuksen alla olevasta tunnelista ja tyytyväisinä itseemme kapusimme bussiin. Tyytyväisyys karisi siinä vaiheessa, kun kuviteltu noin 15 minuutin matka oli venähtänyt puoleksi tunniksi ja meistä alkoi näyttää siltä, että auto ajoi takaisin päin. Niin asian laita olikin: bussi ajoi lenkkiä Cascaisin laitamille ja takaisin ostoskeskukseen! Ei auttanut muu kuin ottaa uusi kierros, tällä kertaa kännykän karttasovelluksesta silmä tarkkana seuraten, milloin olisimme lähinnä Cascaisin keskustaa. Kävelymatkaa bussista jäätyämme jäi 1,3 kilometriä, joten ei meille kovin hullusti käynyt. Harmitti kyllä!

Sen verran illalla laiskotti reissumme jälkeen, ettei minua huvittanut ruveta laittamaan ruokaa. Päätimme siis lähteä ulos syömään. Ravintola oli oikein viihtyisä ja henkilökunta ystävällistä. Kari tilasi dourada-kalaa, joka oli kuulemma herkullista. Minä halusin paikallista herkkua ja tilasin grillattuja sardiineita Virhe: ne oli paistettu päineen ja sisuksineen kaikkineen ja taas jouduin toteamaan omat ruokarajoitteeni ja syömään vähän väkisin ja pyörittelemään ruokaa lautasella…

Olemme päässeet tutustumaan ”etelänmaiden” toimintakulttuuriin, kun tilasimme Karille uudet silmälasit. Ensin niiden piti olla valmiina ”perjantaina”, sitten ”tiistaina” ja nyt sitten ensi tiistaina. Saa nähdä! Onneksi entiset eivät sentään ole menneet rikki vaan ovat vielä käyttökelpoiset.

Sää lämpeni taas mukavasti viikonlopun mentyä ja maanantaina oli polvihousu- ja t-paitakeli. Kari maalasi veneen pohjan uusiksi, koska marinassa oli painepesurilla vedetty oikein voimalla pohja ”puhtaaksi”. Minä kävin lenkillä Lidlissä ostamassa fleecepussilakanat. Tapasin matkalla suomalaisen, joka on asunut Cascaisissa puolitoista vuotta. Jutellessamme kävi ilmi, että meillä on yhteisiä tuttujakin.

Huomenna tiistaina Nereidi lasketaan – ilman moottoria - veteen. Keskiviikkona pääsemme taas muuttamaan ”kotiin”. Tuntuu mukavalta!