Las Plmas -> Suomeen 11.7.

Saavuimme Las Palmasiin 21.6. ja lennämme Suomeen 11.7. Siellä ”lomailemme” kuusi viikkoa eli palaamme Kanarialle 28.8.

Puu lähipuistossa

Aika on taasen kulunut kuin siivillä. Ensimmäiset päivät menivät lähiympäristöön tutustuessa, etsimme ruokakaupat ja hallin. Satama on valtavan suuri, 1250 venepaikkaa. Ei ole kumma, että vierasveneet tällä viihtyvät sillä satamamaksut ovat todella alhaiset. Neetin kokoisen veneen päivämaksu on noin 10 € / vuorokausi. Koska viivymme täällä pitempään, hinta on alhaisempi ja jouduimme maksamaan 72 vuorokaudesta vähän yli 6 € / vuorokausi.

Meidän laiturissamme on enimmäkseen vierasveneitä, vain muutama espanjalainen. Yksi suomalaisvenekin on, raumalainen Immigrant ja kipparinsa Kalle. Kalle on ollut reissun päällä jo vuosikausia ja Las Palmasissakin jo pari vuotta. Hänestä on ollut meille korvaamatonta apua, siitä tuonnempana lisää.

Satama on vilkastakin vilkkaamman autotien tai oikeastaan autoteiden muusta kaupungista eristämä. Tien toisella puolen alkaa heti tiuhaan rakennettu vilkas kaupunki. Laiturimme vieressä on suuri hiekkaranta, jolla käy enimmäkseen paikallisia ja tilaa on ruhtinaallisesti. Las Palmas on saaren päässä ja turistialue ja ranta ovat toisella puolen kuin tämä meidän marinamme.

Marinaa reunustavan kadun varrella on tietenkin veneilijöiden sosiaalitilat, pyykkitupa, useita ravintoloita ja kahviloita, venetarvike- ja sukellusliikkeitä ja pienen pieni kauppa, jonka varaan ei ruokahankintoja voi jättää. Yksi venetarvikeliikkeistä on oikein hyvin varustettu ja palvelualttius erinomainen. Kari tarvitsi 56 millimetrin terän reiän tekemiseen eikä liikkeessä sellaista ollut, Lupasivat kuitenkin sellaisen hankkia ja saimme sen tarvitsematta lähteä etsiskelemään rautakauppaa.

Ravintoloista Skippers Bay on veneilijöiden suosima. Sitä käytetään ”konttorina” jossa istuskellaan tietokoneiden ääressä. (Satamamaksuun ei nimittäin kuulu WiFiä, vaan siitä pitäisi maksaa erikseen). Pohjoismaalaiset veneilijät kuulemma kokoontuvat siellä perjantai-iltaisin, mutta emme ole vielä suoriutuneet kyseisiin tilaisuuksiin – saa nähdä saammeko mennyksi. Meille taisi jäädä pieni arkuus ruotsalaisten kanssa seurusteluun Ponta Delgadassa, kun ”ruotsalaisemme” mongersi sellaista ”skoonelaista” ettei siitä tahtonut saada mitään tolkkua. Cascaisissa tapaamamme JollyOceanin veneilijät kertoivat hienoista vaellusretkistä, joita tämä skandinaaviporukka myös järjestää.

Jottei elämä olisi pelkkää laiskottelua, viritimme tännekin taas ”projektin” eli lisäpolttoainesäiliön teettämisen. Harrastimme ensin roskisdyykkausta pahvinkeräyslaatikoista ja rakentelimme pahveista mallin polttoainesäiliöstä. Ei mikään yksinkertainen juttu, sillä se tulee perähyttiin punkan vieressä olevaan ahtaaseen matalaan tilaan – ja ovestakin sen pitää vielä mahtua… No saatiinhan se työllä ja tuskalla värkkäiltyä ja vielä piirustuksetkin metallipajaa varten.

Kalle tiesi hyvän metallipajan, jossa hän itsekin oli teettänyt jotain tarpeellista. Pakkasimme taksiin mallin ja itsemme (Kalle mukana) ja ajoimme pajalle. Omistaja ja hänen työntekijänsä tuntuivat erittäin osaavilta ja ammattitaitoisilta – haastetta kuitenkin oli riittämiin, sillä kumpikaan ei osannut englantia! Siispä minä Kallen avustamana kerroin mitä tarvitsemme ja selvisihän se asia kun tarpeeksi pitkään hierottiin. Sovimme, että he tekevät rungon, jonka jälkeen menemme paikan päälle uudelleen ja katsomme vielä kerran, miten FuelIn, FuelOut, manusluukku ja säiliön ilmanotto asetellaan.

Viikon päästä saimme sitten kutsun katsomaan raakiletta. Tällä välin Kari oli ahertanut paikalleen polttoainemittarin, uuden suodattimen moottorin kylkeen ja ilmanottoputken paikalleen. Runko näytti oikein hyvältä, mutta painava siitä kyllä tulee! Kertasimme vielä kaikkien sisään- ja ulostuloputkien paikat pomon ja tekijän kanssa. Tankin pitäisi olla valmis kun palaamme Suomesta.

Muotinäytöksessä me ja Savannah

Huvituksiakin meillä on täällä ollessamme ollut. Kallen täkäläinen pitkäaikainen tyttöystävä on malli ja menimme katsomaan muotinäytöstä, jossa hän oli mukana. Ajoimme Kallen ja Savannahin kanssa eräänä perjantai-iltana 42 kilometrin päähän Maspalomasiin, jossa oli suuri ulkoilmatapahtuma. Lapsille ja nuorille oli monenlaista ohjelmaa ja jalkapallo-otteluita ainakin 6 – 7 kentällä yhtä aikaa. Muotinäytöksessä esiteltiin kierrätysmateriaaleista tehtyä muotia, osa afrikkalaisvaikutteista. Osa vaatteista oli todella erikoisia, mutta muutamat oikein kauniita. Minua ilahdutti suuresti, kun mallit eivät olleet kaikki nuoria ja samaan muottiin valettuja, vaan mukana oli monen ikäisiä ja kokoisia malleja. Savannah loisti edukseen hymyillessään säteilevästi vaatteista esitellessään - jotkut mallit näyttivät myrkyn syöneiltä tai olevan itkuun purskahtamaisillaan….

Muotia

Kalle opasti meidät Santa Catalinassa (kaupungin keskusta-aluetta) mukavaan ja edulliseen kiinalaiseen ravintolaan. Vaikka emme yleensäkään ole innostuneita ”ulkoruokinnasta”, olemme käyneet siellä jo neljä kertaa syömässä.

Ravintolan vieressä olevassa puistossa on katettu alue, jossa vanhemmanpuoleiset herrat käyvät pelaamassa korttia ja dominoa. Pöydät on oikein varustettu erillisillä liukkailla levyillä, että peli luistaisi ihan kirjaimellisestikin. Välillä tuntuu jonkinlaista erimielisyyttäkin syntyvän ja silloin ääntä ei säästellä!

Muutoin aikamme on kulunut tuliaisia ja uusia matkalaukkuja etsiessä, ruokakauppareissulla ja muuten vain kaupungilla kävellessä. Pois vietävien lämpimien vaatteiden keräily ja pakkaus oli oma projektinsa, joka poiki myös kahden uuden matkalaukun hankintatarpeen!

Sää on ollut lämmin ja poutainen. Muutaman kerran on ollut lyhyt sadekuuro. Aurinko on paistanut, usein kuitenkin pilvien lomasta tai pilviverhon takaa. Lämpötila on ollut alimmillaan noin 22 astetta ja ylimmillään 29 astetta. Oikein miellyttävää, koska tuulta on ollut ainakin vähän lähes joka päivä. (Muutamana päivänä vähän enemmän, ja koska se tuli hiekkarannalta päin, saimme siis osamme myös hiekasta…)

Toivomme totisesti, että Suomessa lämpenee, kun tulemme sinne!

Mukavaa kesän jatkoa kaikille!

Seuraava blogi ilmestynee joskus syyskuun alkupuolella.