Ponta Delgada / viikko 19

Paljon ei ole menneestä viikosta kerrottavaa. Sää on ollut vaihtelevaa, sadekuuroja ja tuultakin on saatu, mutta muutamana päivänä oli oikein miellyttävän aurinkoista ja lämmintä.

Pikku puuhastelua olemme harjoittaneet aikamme kuluksi normaalien arkiaskareiden, kauppareissujen ja pikku kävelylenkkien lisäksi. Kari kävi mastossa tarkastamassa, että kaikki on hyvin. Hän viritti sähköiseen ankkurivinssiin näppärän systeemin, jolla hänet on helppo nostaa mastoon käsin vinssaamatta. Pyysimme kuitenkin Thomaksen kolmanneksi, sillä alhaalla yhdellä ihmisellä pitäisi olla ainakin kolme kättä, jotta pystyisi hoitamaan kaikki tarpeelliset asiat kunnolla: Ankkurivinssin nostonappulan painaminen (valitettavasti emme hoksanneet aikanaan hankkia jalalla painettavaa mallia), nostoköyden selvänä pitäminen ja vielä varmistusköydestä  huolehtiminen. Toivon hartaasti, ettemme joudu koskaan sellaiseen tilanteeseen, että joudun olemaan yksin alhaalla ja tekemään tuon kaiken!

Purjehtijoilla on tapana maalata veneen ”logo” Hortassa sataman muuriin. Tein Nereidin harjoitus”logon” telakan muuriin, jotta homma on hanskassa kun joskus vihdoin pääsemme Hortaan asti.

Meillä on Hortassa treffit kuun lopussa Sissi-veneen kipparin ja puosun kanssa. Sissi on tällä hetkellä matkalla Karibialta kohti Azoreita. Olemme seuranneet heidän matkaansa veneen blogista. Tässä linkki asiasta kiinnostuneille: http://sissi.matkablogeja.fi/karibialta-azoreille-2017/

Jonkinlainen apatia on iskenyt meihin tämän pakollisen kolmen viikon maissa-asumisen takia. Kirjat on melkein luettu eikä mikään oikein huvita. Lisäksi monena päivänä emme ole voineet lähteä minnekään kauemmaksi, kun jotain pitäisi tapahtuman eikä kukaan viitsi tulla kertomaan meille, että ei sittenkään… Perjantai-iltana ajattelimme lähteä löytämäämme Fado-ravintolaan, mutta laiskuus voitti ja alkoi sataakin…

Satamassa oli päivänä muuanna suuri matkustaja-alus, jossa luulimme olevan jotain hätänä, kun kovaäänisistä kuului tavallista enemmän kuulutuksia. Siellä näytti kuitenkin olevan vain pelastusharjoitukset. Meren puoleiset pelastusveneet oli laskettu veteen ja siinä ne kelluskelivat satama-altaassa. Kannella näytti olevan väkeä pelastusliiveissään - ilmeisestikin henkilökuntaa. Sen verran vähänlaisesti väkeä oli, että luultavasti matkustajia ei vaivattu kyseisellä harjoituksella.

Kuulimme Thomakselta, että perjantaina oli koko Portugalissa ylimääräinen vapaapäivä. Syy: Itse paavi oli visiitillä Portimaõssa. Siis manner-Portugalin puolella, ja vapaapäivä ulottui myös Azoreille! Ainakin ruokakauppa oli kuitenkin auki, muusta emme sitten tiedä.

Vesiaihe ostoskeskuksessa

Lauantaina marssimme vesisateessa kauppakärryinemme puolen tunnin kävelyn päässä olevaan suureen kauppakeskukseen, jossa on hyvä Hipermercado. Pois lähtiessämme huomasimme käytävällä kojun, jossa myytiin Benfica-fanituotteita. Ihmettelimme, että miksi ihmeessä, mutta emme (valitettavasti) jääneet asiaa sen enempää tutkimaan vaan pyyhälsimme ohi. Asia selvisi meille illalla.

Ruokailun ja ruokatorkkujen jälkeen läksimme iltakävelylle. Jostain kuului jatkuvaa ikään kuin auton äänimerkin toitotusta ja arvelimme, että joku on mennyt naimisiin. Ehei! Marinan kuppilan televisioista tuli jalkapallo-ottelu ja runsas kisakatsomo oli innokas ja äänekäs – myös se ääni torvi oli paikalla. Kannustajat olivat asianmukaisesti varustautuneet Benfican t-paidoin, kaulaliinoin, lipuin ja poskimaalauksin. Meteli oli melkoinen, varsinkin kun Benfica voitti ottelun. Kannatuslaulut raikuivat!

Pelin jälkeen kansa alkoi vaeltaa rantakadun viereiselle aukiolle, jossa fanit tanssivat, lauloivat, huusivat, hyppivät ja riemuitsivat kaikin mahdollisin tavoin. Katu oli lähes tukossa, autot huudattivat torviaan ja tuulettivat Benfican lippuja ja kaulahuiveja autojen ikkunoista. Katselimme tätä meininkiä aikamme ja palasimme sitten veneelle. Auton torvien huudatus ja muu meteli kaupungilta jatkui myöhään iltaan. Vähän harmitti, ettemme tienneet ottelusta ja menneet katsomaan koko peliä. Olisi varmasti ollut elämys olla mukana moisessa ottelukatsomossa.

Peräsinasia: Saimme peräsimen loppujen lopuksi keskiviikkona. Vallan hyvältä se näyttää. Ruotsalaisvene tököttää edelleen edessämme, joten olemme jumissa eikä peräsintä ole voitu vielä asentaa. Harmittavasti se on muutaman sentin liian korkea, joten sitä ei saada paikalleen nostamatta Nereidin perää nosturilla – joka ei siis pääse meihin käsiksi ruotsalaisveneen ollessa edessämme.

Tämänhetkisen tiedon mukaan ruotsalaisvene joko siirretään tyhjentyneeseen paikkaan (telakkaa raivattiin viikolla ahkerasti ja veneitä saatiin veteen) tai lasketaan veteen. En uskalla vielä uskoa asiaan, niin monta viivettä matkassa on jo ollut.

Ensi viikolla näyttäisi olevan säädyllistä säätä matkan jatkamista ajatellen. Tuuli Terceiralle Praia da Vitorian satamaan lienee aika tiukka vastainen tai tuulta ei ollenkaan, mutta kuitenkin luovittavissa tai moottoroitavissa. Toivomme parasta!

Lähetän tämän blogin jo tutuksi tulleesta kuppilasta. Tulimme katsomaan F1-ajoja ja jännäämään suomalaisten puolesta. Kari on asianmukaisesti varustautunut Monaco F1-lippksellä ja Suomi- t-paidalla. Suomen lippua Nereidistä emme kuitenkaan ottaneet mukaan - viime kisan jälkeen Bottaksen voittaessa sillä olisi tietysti ollut jo käyttöä….

Tähän loppukommentti: molemmat suomalaiset keskeyttivät, ei siis aihetta juhlaan.

Kotimme kuivalla maalla yli kolmen viikon ajan