Ensimmäinen kuukausi Suomessa on mennyt kuin siivillä. Laitoimme Vuosaaren asunnon minimalisiseen asumiskuntoon
(olohuoneessa sohva, sohvapöytä, ruokapöytä,
tuolit ja televisio, makuuhuoneessa patjat lattialla ja keittiössä ”pakolliset”
astiat ja ruoanlaittovälineet).
Suvi ja Lauri olivat meillä yökylässä ja nautimme valtavasti
heidän kanssaan touhuamisesta, kuten aina.
Padasjoella purimme Jonin päältä talvipeitot ja Kari ja
Jukka (kylkienkiillotus”eksperttimme”) kiillottivat sen kyljet. Saamme sen
veteen huomenna 23.5. Vihdoinkin!
Teimme sukulaiskierroksen: Vimpeli, Perho, Kokkola, Kuopio, Leivonmäki. Oli hienoa tavata taas Karin sisaruksia ja äitini. Kokkolassa pääsimme nauttimaan merenrannan kesämökin ihanuuksista ja herkullisista savuahvenista. (Kahdesta katiskasta saaliina yhteensä sangollinen ahvenia!)
Aurinko laskee Kokkolassa |
Kallavesi toukokuisena iltana |
Saatuamme Jonegan veteen laitamme sen purjehduskuntoon,
hoidamme katsastuksen ja sitten menoksi! Sisävesillä venekerhon lipun alla
purjehtivat, katsastetut veneet voivat käyttää muidenkin kerhojen saarisatamia.
Jännä nähdä, miltä järvipurjehdus tuntuu. Pitkiä matkoja ei tarvitse purjehtia,
sillä Jonin maston korkeuden vuoksi pystymme purjehtimaan Päijänteellä
pohjois-eteläsuunnassa vain alle 60 mailia.
Vertailun vuoksi kerrottakoon, että Suomessa kotisatamastamme kerhon
saarisatamaan on 32 mailia.
Saimme järjestettyä tukikohdan Jonegalle Rutalahdesta
Leivonmäen lähistöltä. Paikka on suojaisa lahti ja se on kätevästi suunnilleen
Helsingin ja Kuopion puolivälissä.
Pian pääsemme purjehtimaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti